Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. maaliskuuta 2026

Plinius vanhemman käsityksiä kynsilaukan lääkinnällisestä käytöstä.

Kääntäjän alkuhuomautus. Tämä käännös on tehty puhtaasti ns. ”Tietoa kaikille-periaatteesta” ja yleis-inhimillisestä lähtökohdasta. Tarkoitus on ollut valottaa kynsilaukan ja sen käytön historiaa. Jos joku haluaa kokeilla noita em. hoitoja tekee hän ne luonnollisesti omalla vastuullaan.



NATURALIS HISTORIA  20:23
 
Kynsilaukka — 61 lääkinnällistä hyötyä



"Kynsilaukassa on paljon voimaa, siitä on paljon hyötyä seikkoihin jotka juontuvat muutoksissa vesien ja paikkojen suhteen. Pelkästään sen haju ajaa pois käärmeet ja skorpionit, ja, kuten joten jotkut ihmiset sanovat, se hoitaa kaikki kaikki haavat mitä villieläimet voivat tehdä, joko nautittuna juomana tai ruuan kera, tai ulkoisesti käytettynä. Nautittuna viinin kera on se parannuskeino haemorroïn pistokseen (Nootti 1) varsinkin jos sitä käytetään oksetuslääkkeenä. Meidän ei pidä hämmästyä myöskään, että kun se on tehokasta lääkettä päästäisen puremaan, huomaamme että se voi neutralisoida akotiniinin (Nootti 2) joka muutoin tunnetaan leijonankarkoitteena. Se neutralisoi myös hullunkaalin, ja parantaa koiranpuremat kun se on sekoitettu hunajan kanssa. Sitä käytetään myös lääkejuomana käärmeiden pistoihin, ja sen lehdet öljyyn sekoitettuina ovat arvokas linimentti kehon mustelmiin, senkin jälkeen kun ne ovat laajentuneet ja muodostavat rakkuloita.


Hippokrates oli myös sitä mieltä että tuoksutus joka tehdään kynsilaukalla edesauttaa jälkeisten poistuloa. Hänellä oli myös tapana käyttää kynsilaukan tuhkaa öljyyn sekoitettuna hoitamaan pään vuotavia haavoja. Jotkut henkilöt ovat määränneet keitettyä kynsilaukkaa astma-potilaille, kun taas toiset ovat antaneet sitä raakana. Diocles kuvaa sitä, että se yhdessä rohtosapen kanssa otettuna viipaloidun viikunan kera turvotukseen edesauttaa navanseudun tyhjenemistä. Nautittuna tuoreeltaan laimentamattomassa viinisstä korianterin kera on se vieläkin tehokkaampi tähän tarkoitukseen. Jotkut ovat antaneet sitä astman hoitoon maitoon pikottuna. Praxagoraalla oli tapana määrätä kynsilaukkaa viiniin sekoitettuna keltatautiin ja myös öljyyn ja kasvisliemeen sekoitettuna luusärkyyn. Hän käytti sitä myös samankaltaisella tavalla, linimenttinä kaulan struuma-kyhmyihin. Entisaikojen ihmiset antoivat raakaa kynsilaukkaa hulluuteen, ja Diocles antoi sitä keitettynä aivonkalvontulehtukseen. Murskattuna etikan ja veden kanssa se on hyvin käyttökelpoinen kurlausneste kurkkupaiseisiin.
 


Kolme kynsilaukan raapia etikkaan murskattuna antaa helpotusta hammassärkyyn ja samanlainen vaikutus saadaan aikaan huuhtomalla suuta kynsilaukka-keitteellä tai laittamalla sen paloja reikäiseen hampaaseen. Kynsilaukan mehua hanhenrasvaan sekoitettuna on joskus ruiskutettu korviin tai otettu juomana. Samalla tavalla ruiskutettuna yhdistettynä etikan ja salpietarin kanssa se ehkäisee satiaisia ja porrigon (Nootti 3). Keitettynä maitoon, tai vaihtoehoisesti murskattuna ja sekoitetuna pehmeään juustoon on se parannuskeino mahatulehdukseen. Käytettynä samalla tavalla ja nautittuna herneiden tai papujen kera on se hyvä äänen käheyteen, mutta yleisesti ottaen se on hyödyllisempää kypsennettynä kuin raakana; keitettynä kuin paahdetuna, viimeksi mainitussa muodossaan se on kuitenkin hyödyllisempää äänelle.
 

Oxymelissä (Nootti 4) keitettynä sillä on karkotus-vaikutus lapamatoihin ja muihin suolisto-matoihin ja  siitä valmistettu liemi on parannuskeino ummetukseen. Kynsilaukan keitettä levitetään paikallisesti ohimokipuihin ja keitettynä ja sitten murskattuna hunajaa on se hyvää rakkuloihin. Kynsilaukkakeite kirkkaan rasvan kanssa, tai maidon kera on erinomaista yskään ja kun jotakin vaivaa verinen sylki tai on limaisuutta voidaan sitä paahtaa kuumassa tuhkassa ja ottaa hunajan kera samassa suhteessa.
 

Kouristuksiin ja murtumiin sitä määrätään suolan ja öljyn kera ja sekoitettuna rasvaan sitä käytetään jos epäillään olevan kasvaimia. Sekoitettuna rikkiin ja hartsiin kynsilaukka poistaa nesteet fistuloista (Nootti 5) ja käytettynä pihkan kanssa se irroittaa jopa iilimadot haavoista. Kun kyseessä on lepra, jäkälä tai ihon tulehdus toimii se puhdistusaineena ja vaikuttaa parantavasti yhdessä tuoreen meiramin kanssa tai muutoin tuhkattuna linimenttinä öljyn ja garumin  kanssa. Sitä käytetään samalla tavalla myös ruusuun ja tuhkattuna ja sekoitetuna hunajaan se korjaa mustelmaiset tai kalvakan pilkkuiset kasvot normaalin värisiksi. 


On myös yleinen uskomus että kun sitä nautitaan ruokana ja juomassa se on parannuskeino epilepsiaan. Kynsi sitä, otettuna kuivan viinin kera joka sisältää kolikon painon verran keltaputkea saadaan malariaa lievittävä vaikutus. Kynsilaukka parantaa myös yskän ja märkivän rinnan, ja jos ne ovat kovin voimakkaita, ja mielitään saada vaikutus on seuraavaa menetelmää noudatettava: se tulee keittää murskattujen papujen kanssa ja sitä tulee nauttia ruokana kunnes hoito on täysin vaikuttanut. Se on myös unettavaa, ja yleensä ottaen se tuottaa kehoon ylimääräistä punakkuutta. Kynsilaukka toimii myös afrodisiakkina kun se murskataan tuoreen korianterin kera ja nautitaan sekoittamattoman viinin kanssa. Vaivat jotka ilmenevät sen käytön myötä ovat näön hämärtyminen ja ilmavaivat, ja jos sitä nautitaan suurissa määrin se vahingoittaa mahaa ja aiheuttaa janoa.
 

Näiden yksityiskohtien lisäksi on sanottava että kun siipikarjalle annetaan kynsilaukkaa spelttijauhoon sekoitettuna auttaa se niitä pituitan (Nootti 6) hyökkäyksiltä. Väitetään että vetojuhdat pystyvät virtsaamaan paljon helpommin ja ilman mitään kipuja jos niiden sukuelimiin hierotaan kynsilaukkaa."



Nootti 1. Haemorroïn pistos. Kyseessä on joku verenvuotoa aiheuttava pistiäinen tai mato.

Nootti 2. Akotiniini. Aitoukonhatun juurimukuloista saatava alkaloidi jota on käytetty myrkkynä.

Nootti 3. Porrigo. Porrigo larvalis. Harvinaiseksi käynyt viruksen aiheuttama ihotauti.

Nootti 4. Oxymel on hunajan, veden ja etikan seos.

Nootti 5. Fistula on  lähinnä keskiruumiin seutuville syntyvä kudosten sisäinen ontelo joka syntyy vaikkapa pahan ruhjeen seurauksena. Se täyttyy yleensä nesteellä.

Nootti 6 ”Pituita.” Tässä kohden turvaudutaan Pliniuksen teoksen kymmenennen kirjan kappaleeseen 78. Se ei ole ollenkaan yksiselittteinen. Lääketieteen historiassa Pituiltalla on tarkoitettu eräänlaista limakalvojen tulehdusta.


------------------------------------------------

Saanko vielä esitellä:


Kynsilaukka-aiheiset kotisivut jotka sisältävät mm. selkeästi toimitetun viljelyoppaan:



Moderoidun ja tiukasti asiassa pysyvän kynsilaukan kasvattajille ja harrastajille tarkoiteun ryhmän löydät Facebookista haulla ”Valkosipuli, harrastajat ja kasvattajat”.


Haluatko kenties myö lukea jotain muuta mitä Torsten M. Sandberg on tuottanut blogien universumiin. Kirjoitukset ovat monialainen maailma. Blogista Snowball tales voit lukea Sandbergin uudelleen toimitettuja kirjoituksia vuosilta 2005-2026 alkuperäisin aikaleimoin. Uusi Blogi Tasavallan aika käsittelee valistuksen ajan teemoja nykyaikaan tuotuna, Ranskan vallankumouksen perintöä, kolumbiaanisen vaihdon neljättä potenssia ja hyötykasveja. Lisäksi alustalta Sandbergin postilla löytyy Sandbergin 144 saarnaa vuosilta 2004-2022.





Voit täsä luetta vaa tästä linkistä




lauantai 7. maaliskuuta 2026

Gaius Plinius Secunduksen Naturalis historia ja kynsilaukka


Naturalis historia on yksi laajimmista antiikin Roomasta säilyneistä teoksista. Se on antiikin maailman tietosanakirja, joka tietyllä kattaa lähes kaiken tuon ajan tiedon. Teos koostuu 37 erillisestä kirjasta (osat), jotka jakautuvat useampiin nidoksiin.


Teos käsittelee tähtitiedettä, maantiedettä, antropologiaa, eläintiedettä (eläimet, kalat, hyönteiset), kasvitiedettä, maanviljelyä ja lääketiedettä (kasvirohdokset) sekä mineralogiaa ja taidehistoriaa. Tietomäärä: Plinius itse väittää keränneensä teokseen noin 20 000 faktaa noin 2 000 eri kirjasta ja 100 valitulta auktorilta. Laajuus: Nykypäivän perinteisinä painoksina teos on 5000 sivun kokoinen.



Teoksesta ei ole olemassa kokonaista suomennosta, kulttuurikansana Suomi on vielä nuori ja kaikista antiikin kirjoista ei ole voitu tehdä käännöstä. Teos on äärimmäisen massiivinen, ja sen kääntäminen on valtava urakka joka vaatii monta kääntäjää ja työryhmän. Suomeksi on julkaistu vain valikoituja osia tai otteita eri tutkimusten ja artikkeleiden yhteydessä


Kynsilaukasta Plinius puhuu teoksessaan kahdessa eri kohdassa

XIX kirjan luku 34 sisältää yleiskuvauyksen kasvista

XX kirjan luku 23 puhuu kynsilaukan lääkinnällisestä käytöstä


Tein itse vuoden 2018 alkuviikkoina käännökset niistä teksteistä joissa Plinius käsittelee kynsilaukkaan liittyviä asioita. Julkaisin ne alkuperäisessä De Re Allii Sativi-blogissa keväällä 2018.


Käännösten pohjana oli erittäin laadukas englanninkielinen käännös. Käsitykseni mukaan näin voidaan saavuttaa jopa 98 prosentin tarkkuus. Tietysti perehdyin tekstiin myös latinaksi ja joissain poikkesin englantilaisen käännöksestä mitä asiasisältöön tulee. 


Käännöksessä on pyrin tasavaltalaisen ihanteen mukaiseen niukkaan ja asialliseen tyyliin välttäen oloissamme lainasanoja aina kun se on mahdol-lista. Muutamassa kohden on vapaa käännös oli tarpeellinen asioiden ymmärtämisen vuoksi. Kohdassa jossa puhutaan alum-nimisestä kasvista oli näin pakko menetellä. Pitää ottaa huomioon että antiikin luonnontieteilijä kirjoitti paljolti myös toisten puheiden perusteella; kaiken kattavaan empirismiin eli havainnointiin ei yksinkertaisesti ollut aikaa. Niinpä kuvaus alumin siemeniä syövistä ja pökertyvistä linnuista tulee ehkä ymmärretyksi tältä pohjalta.


Keskustelu teoksen merkityksestä

Kysymys Pliniuksen teoksen luotettavuudesta nousi varmasti ansaitustikin arvioinnin kohteeksi 1600-luvulla. Aikakaudet ja niiden viisaat kävivät keskustelua jossa Pliniuksen lähtökohtia ei varmastikaan otettu kasvavan tieteellisyyden huumassa oikealla tavalla huomioon. Mm. Sir Thomas Browne kirjoitti seuraavasti:


On outoa, että nykyään on tuskin olemassa yhtäkään suosittua erhettä, jota ei olisi suoraan ilmaistu tai diduktiivisesti sisällytetty tähän teokseen. Teokseen on moni tutustunut  ja siksi virheelliset käsiykset ovat levinneet laajasti”


Myöhemmässä kritiikissä esitettiin että Plinius ei missään tapauksessa ollut omaperäinen, luova ajattelija eikä tutkimuksen pioneeri, jota voisi verrata antiikin ajan Aristoteleeseen ja Theofrastokseen tai kehenkään suureen nykyaikaiseen kirjailijaan. Hän haluttiin nähdä pikemminkin toissijaisen lähdekirjan kokoajana.



Plinius löysi myöhemmin ymmärtäjänsä italialaisen kirjailijan Italo Calvinon kirjoituksissa. Calvino näkee Pliniuksen innostavana klassikkona joka osaa elävöittää kuvaamansa maailman. Hänen ihailunsa kaikkea olemassa olevaa kohtaan ja hänen kunnioituksensa kaikkien ilmiöiden ääretöntä monimuotoisuutta kohtaan tekee hänestä suuren.


Tavallaan viimeinen sana Pliniuksen ymmärtämisessä ja ansaitussa  kunnianpalautuksessa on ollut Mary Beagonin, joka kirjoitti teoksessa The Classical Tradition vuonna 2010:



"Historia naturalis on saavuttanut takaisin asemansa laajemmin kuin koskaan humanismin syntymisen jälkeen. Sekä tieteellisen että filologisen asiantuntemuksen omaavien henkilöiden työ on johtanut sekä Pliniuksen tekstin että hänen maineensa parantumiseen tiedemiehenä. Hänen työnsä olennainen johdonmukaisuus on myös löydetty uudelleen, ja hänen kunnianhimoinen kuvauksensa kaikissa ilmentymissään "luonnosta, eli elämästä", tunnustetaan aikansa ainutlaatuiseksi kulttuurihistorialliseksi muistoksi.



Julkaisen kahdessa seuraavassa postauksessa omat käännökseni uudelleen.



Saanko vielä esitellä:


Kynsilaukka-aiheiset kotisivut jotka sisältävät mm. selkeästi toimitetun viljelyoppaan:



Moderoidun ja tiukasti asiassa pysyvän kynsilaukan kasvattajille ja harrastajille tarkkoitun ryhmän löydät Facebookista haulla ”Valkosipuli, harrastajat ja kasvattajat”.


Kynsilaukan eri kasvuryhmät

  Perinteisesti kynsilaukka on jaettu kahteen ryhmään. On puhuttu pehmeä pehmytvartisista  ja kovavartisista tai kukkavarrellisista ja kukka...