Dogma 2018

IV p Luku IV Dogma 2018

Kesä 2018 tuli ihan hyvän kevään jälkeen ja maassa oli yli 6000 kasvia. Vähitellen oli valjennut se miten paljon aikaa tuollaisen viljelmän hoitoon meni aikaa. Myöhemmin ymmärsin että kyse ei ollut pelkästään koe-, ja  malliviljelmästä vaan suuresta hankkeesta joka voi käydä yli yhden ihmisen voimavarojen. Mielikuvitus laukka ja niin sen pitääkin. Jos on todellakin liikkeellä oikealla riippumattoman toimijan indie-mentaliteetilla niin on tietysti olemassa sekin vaara että joissain suhteissa voi mennä jopa äärimmäisyyksiin.

Erilaisten sääntöjen ja määräysten luominen on myös aina kyseenalaista. Vaikka joku pystyisikin jossain suhteessa ja jollain alalla kurinalaisuuteen ja järjestelmällisyyteen niin samaa hän ei voi vaatia muilta. Ja viime kädessä kaikenlaisten dogmien seurauksena voi lopputuloksena olla varsin epäkuranttia tavaraa. Näin käy jos ei kastele viljelmiä kuuman ja pitkään kestävän säätilan aikana jolloin ei sadetta saada lainkaan.

Elokuvan ystävänä voi törmätä erääseen taiteelliseen hankkeeseen voi avata näkökulmia moneen asiaan kaikilla mahdollisilla aloilla. Kyse on tanskalaisten elokuva-ohjaajien Dogma 95-julistuksesta. Tätä ei ole kätkeä hyperlinkin taakse vaan on ekskurssin aika.

—————————————————————————————-
Ekskurssi. Dogma 95

Dogma 95 Tansk. Dogme 95) elokuvataiteen  suuntaus. Koulukunnan laittoivat alkuun vuonna 1995 tanskalaiset elokuvaohjaajat Lars von Trier, Thomas Vinterberg, Kristian Levring ja Søren Kragh-Jacobsen.

Dogma-suuntauksen tarkoituksena on lisätä elokuvanteon ”puhtautta” pyrkimällä eroon kaikista tekijöistä, jotka tuovat elokuvaan ylimääräistä pintakiiltoa ja kikkailua, on keskityttävä vain elokuvan sisällön kannalta olennaisiin asioihin. Tarkoitus on, ettei elokuvan ohjaaja ei ota ”taiteellista” näkökantaa, vaan kertoo totuuden hahmoista, paikoista ja tilanteista. Hankkeet keskeiset puuhamiehet Trier ja Vinterberg keksivät tätä pyrkimystä silmällä pitäen säännöstön, ”siveyslupauksen”, johon kuuluvat seuraavat kohdat:

I Elokuva tulee kuvata vain aidoilla kuvauspaikoilla. Rekvisiittaa tai lavasteita ei saa tuoda paikalle. Jos tiettyä esinettä tarvitaan juonen kannalta, kuvauspaikka on valittava niin että sellainen löytyy valmiina.
 
II Ääntä ei saa tuottaa kuvista irrallaan, tai päinvastoin. Musiikkia ei saa lisätä elokuvaan jälkeenpäin. Sitä saa kuulua elokuvassa vain, jos sitä sattuu kuulumaan kuvaustilanteessa taustalla.
 
III Kameran kuuluu olla käsivaralla. Vain kehon aikaansaama kameran liike tai vakaus on sallittua. Eli ei saa kuvata jalustalta tai muulta tuelta. On kuvattava paikassa, jossa kuvattavat tapahtumat tapahtuvat.
 
IV On käytettävä värifilmiä. Erityistä elokuvavalaistusta ei saa käyttää. Vain yhden kameraan liitetyn valaisimen käyttö on sallittu. Alivalottuneet kohtaukset on leikattava pois.
 
V Optiset tehosteet ja suotimet ovat kiellettyjä.
 
VI Elokuvassa ei saa olla pinnallista toimintaa. Esimerkiksi murhat ja aseet.
 
VII Ajallisia ja paikallisia siirtymiä ei ole. Elokuva on tapahtuu  tässä ja nyt, ikään kuin reaaliajassa
 
VIII Ns. genre-elokuvat eivät ole sallittuja.
 
IX Elokuva pitää siirtää 35 millimetrin filmille käyttäen normaalia 4:3 kuvasuhdetta. Aiemmin sääntö vaati, että elokuva on myös kuvattava 35 mm filmille, mutta sääntöä löysättiin pienen budjetin elokuvien tekemisen helpottamiseksi.)
 
X Ohjaajaa ei saa mainita elokuvan tiedoissa.
 
————————————————————————————————

Ja tietysti mielikuvitus alkoi laukkaamaan heti kun muistin tarkistaa Wikipediasta mitä hämärän muistikuvan takana tarkemmin ottaen olikaan.

Mitäpä tanskalaisten ohjaajien ajattelumalli rakenteellisesti ja sisällöllisesti kynsilaukan viljelyn tarkoittaisikaan. Olisiko sitä koskevan dogma-julistuksen tekeminen tarpeen. Ja niinhän sellainen ohjelma syntyikin. Ajattelin että kyse  on matkalle lähdöstä jotain päämäärää kohden ei siitä että ihanteista pitäisi pystyä pitämään kiinni alusta alkaen. Tietysti hankkeella ja julistuksella pitää olla lähtökohta josta se voi nousta. Niinpä sitten syntyi DOGMA 2018-julistus kynsilaukan kasvattamista ja pienimuotoista viljelyä varten. Aluksi oli syytä kirjata ylös kolme perustetta suuremmaksi raamiksi.

I  Ihmisellä tulee olla oikeus tuottaa itse mahdollisuuksien mukaan ruokaa omiin tarpeisiinsa halunsa mukaan korkeatasoisella tavalla.

II Kasvit ovat eläviä ja tuntevia organismeja ja niitä pitää kohdella kunnioittavasti elinkaarensa aikana. Valmista tuotetta pitää kohdella arvostavalla tavalla kiitollisuutta tuntien.

III Kynsilaukka on yksi elokehän aivan erityisimmistä antimista. Vaikka maailmankatsomus olisi materialistinen tulee siihen suhtautua kuin se olisi meille jostain toisesta todellisuudesta annettu ”erityislahja.” Kynsilaukan kasvattamiseen, kuten myös kaikkien muidenkin kasvien, pitää kiinnittää suurta huomiota.

DOGMA 18. Julistus korkeatasoisen kynsilaukan tuottamiseksi

I  Kasvatuksen ja viljelyn järjestämisessä pitää pyrkiä perinteiseen menetelmään joka ei tunne väkilannoitteita. Viljeltävä ala tulisi mahdollisuuksien mukaan valmistella orgaanisesti mahdollisimman pitkällä prosessilla. Maan kalkitseminen on mahdollista. Orgaanisen aineksen suhteen jolla maata rikastetaan pitää pyrkiä paikallisuuteen.

II  Kasvatuksessa tulee vaalia kasvin monimuotoisuutta. Kynsilaukan suhteen se tarkoittaa viljelmää jonka lajikekirjoon kuuluu eri lajikkeita mahdollisimman monesta kasvuryhmästä.

III  Myyntiin tulevan kynsilaukan tulee olla omaa, kotoutettua kantaa jota on kasvatettu viljelmällä vähintään kahden vuoden ajan. Lajikkeen alkuperä ja nimi  tulee olla selvillä.

IV  Kasvin käytön moninaisuutta tulee vaalia ja sen tunnettuutta edistää. Hyvä kasvattaja ja viljelijä voi tarjota halukkaille kevätversoja, tuoreita kukkavarsia ja kypsiä kukkavarsia, tuoretavaraa lähinnä artisokka-, ja silverskin-lajikkeista ja varsinaista pääsatoa eli kuivattuja raapeja.

V  Kemiallisia torjunta-aineita ei saa käyttää missään viljelyn vaiheessa.

VI  Rikkaruohot tulee kitkeä mekaanisesti. Liekitystä ei saa käyttää. Kitkentärobottia voi käyttää jos se toimii viljelmän yhteydessä tuotetulla aurinko-energialla.

VII  Sadonkorjuu tulee tehdä manuaalisesti. Kasvin nostossa ei saa aiheuteta kasville ylimääräistä stressiä eikä lehtiä ja valevartta vahingoittaa.

VIII  Ravinnoksi tarkoitettavia kasveja ei saa pitää auringonvalossa muutamaa minuuttia pitempää aikaa. Lisäysmateriaalia voidaan sitä vastoin pitää auringossa tarpeen mukaan jotta se saa mahdollisimman paljon viruksia tuhoavaa ultravioletti-säteilyä.

IX  Kasveja tulee pitää auringonvalolta suojattuna saattokuivatuksessa vähintään kolme viikkoa ennen loppukuivatusta.

X  Kynsilaukka tuotteena toimitetaan sitä haluaville täysin kuivana ja trimmattuna. Ihanne on että valmiissa tuotteessa on 5 virheetöntä wrapperia. Toimitettavassa raapissa ei saa olla kolhuja eikä vaurioituneita kynsiä. Kasvattaja ja viljelijä sitoutuu toimittamaan korvaavan ja virheettömän tuotteen epäkurantin toimituksen sattuessa.

XI  Maahan laitetaan vain silmämääräisesti tarkistettuja kynsiä käsin avatuista raapeista. Hyvä kasvattaja tai viljelijä etsii aina mahdollisia poikkeavan näköisiä yksittäisiä raapeja tai kynsiä löytääkseen mutaatiot.

XII  Kynsilaukka on istutettava käsin.

XIII Kasvattaja on aina sivuosassa, kasvi pääosassa.

Julkaisin tekstin jossa esitin julistuksen alkuperäisessä De Re Allii Sativi-blogissa 24.05.2018 ja sillä oli seuraavan vuoden aikana reilut 400 lukijaa. Julkaisun jälkeen oma ajatustyö jatkui ja julkaisin toisen julistusta täsmentävän kirjoituksen jossa pohdin kuvitteellisen henkilön esittämiä kysymyksiä

Kirjoituksessa luonnollisesti luotiin suuria linjoja ja perustelut pyrittiin kirjoittamaan tiiviisti. Kirjoituksessa kuvailtuihin asioihin ei itselläni olle tänäkään päivänä mitään lisäämistä.

I Kysymys. Päällimmäisenä voidaan kysyä sitä viljelläänkö jossain päin maailmaa ja tai Suomea tavaraa tuolla menetelmällä? Luonnollisestikin pitää myös kysyä mikä on pelkän harrastuksen tai omatarveviljelyn ja viljelyksen raja?

Dogma 18 mukaista kynsilaukkaa pyrin ainakin itse viljelemää koeviljelmälläni. Pääsääntöisesti voidaan sanoa että jotkut pohjois-amerikkalaiset orgaaniset kynsilaukka-farmit tuottavat tavaraa aivan Dogma 18-julistuksessa kuvaillulla tavalla.

Omatarveviljelyksen ja viljelyksen raja on häilyvä, mutta voidaan sanoa että 2000 kasvia on tässä kohden jo selkeä raja. 2000 kasvia tuottaa jo helposti 150 kilon sadon ja siitä riittää lisäysmateriaalin, oman ja kaverien tarpeen jälkeen myyntiin jopa 120 kiloa. Toisaalta rajan vetäminen tuhanteen kasviinkin olisi perusteltua.

II Kysymys. Kuinka suuri viljelmä on kannattava Dogma 18-julistuksen mukaisesti toimittaessa?

Mitä tarkoitetaan kannattavuudella? Tarkoitetaanko sitä että se tuottaa toimeentulon yhdelle ihmiselle vai mitä? Amerikkalainen Filareen tila joka tuottaa edelleen omistajanvaihdoksesta huolimatta siedettävän hyvää kynsilaukka on kannattava ja siellä tuotannon koko on noin 130 000 kynttä.

Kannattavuus on veteen piirretty viiva sillä kyse on siitä että mihin ihminen viime kädessä tyytyy. Jos haluaa 100 000 euron vuositulot pitää kynsilaukkaa tuottaa valtava määrä ja sille pitää myös olla markkinat. Tuossa tilanteessa tarvitaan jo paljon työvoimaa ja tavaran myyntihinta pitää hilata jo todella korkealle. Kilohinta on tuolloin lähemmäs 50 euroa. Käytännössä tilan pitää olla Filareen kokoinen. Jos taas tyytyy huomattavasti pienempään toimeentuloon ei viljelyyn vaadittavaa pinta-alaakaan tarvita niin paljon eikä kilohintaa tarvitse viedä niin korkealle.

III Kysymys. Jos puhutaan pienestä, keskisuuresta tai suuresta Dogma 18-viljelmästä niin mitkä ovat rajat?

Pienen viljelmän rajat liikkuvat 1000-2000 kynnen puitteissa ja sitä suurempi on keskimääräisen suuri. Yli 5000 kynnen viljelmä on jo varsin vakava hanke joka tuottaa jopa kolmensadan kilon sadon. Keskikokoisen viljelmän tai paremminkin sanoen keskikokoisen hankkeen katto on siinä minkä yksi viljelijä pystyy hoitamaan pääsääntöisesti yksin. Kaikki riippuu maaperästä, viljelytaidosta ja tietenkin työmenetelmistä. Jos viljelmää hoitaa kaksi ihmistä niin käytännössä kattona on noin 12 000 kynttä. Tällaisen kasvimäärän käsittelyyn tarvitaan kokeneita ja ripeäotteisia viljelijöitä. Käytännössä tultaessa lähelle viimeksi mainitun kokoista viljelmää ollaan jo lähellä ylärajaa ja silloin tarvitaan jo lisätyövoimaa.

IV Kysymys. Kuinka kauan vaatii aikaa päästä 12 000 kynnen rajapyykin ylitse?

Jos noudatetaan Dogma 18-periaatteita niin aikaa menee varsin monta vuotta. Vähimmäisaika on 6 vuotta. Kuuden vuoden jälkeen pystytään tuotantoa kyllä nostamaan 50% vuodessa jos puitteet ovat kunnossa.